Edellisessä osassa jäätiin kaksosten - Edithin ja Filipin - syntymään. Tässä osassa siis selviää, mistä Malin haaveilee, toteutuuko haave ja miten lähtee elämä pyörimään kolmen lapsen kanssa. Myös lisää lapsia saattaa perheeseen tupsahtaa.

 

Kaksosten syntyminen perheeseen oli ollut vähän liikaa Malinille. Hän oli kauhuissaan siitä, kuinka selviäisi niiden hoitamisesta, lasten tuomista lisälaskuista, opettamisesta.. Kaikki pyöri Malinin päässä yhtäaikaa ja hän todellakin oli räjähtää.

Päässä pyörivien ajatusten takia kaksoset unohtuivat nopeasti lattialle haisevien tuttipullojen viereen vailla hoitajaa. Vaikka Malin seisoikin ihan kaksosten vieressä, hän ei ollut huomata niitä.

Malinin täytyi purkaa tunteensa jollekin tai jonnekin ja se jokin oli hänen ikioma, salainen päiväkirjansa. Päiväkirja oli jo kulunut, sivut olivat hieman repeytyneet ja kannessa oli tarroja, koska Malin oli kirjoittanut tähän kyseiseen kirjaan jo teinivuosiltaan asti. Tällä kertaa monta päiväkirjan sivua täyttyivät Malinin ajatuksista, tunteista ja lapsiin liittyvistä ongelmista.

Perheen rahat olivat hyvin lopussa, koska Marty oli muutaman väärin menneen työtehtävän takia alennettu jo pariin otteeseen eikä rahaa tullut enää niin paljon kuin joskus ennen. Siitä johtuen kaksosten uusi huone näytti hyvinkin ankealta, lattialla oli ihme kyllä puulattia, mutta seinillä ei ollut maalia eikä varsinkaan tapettia. Yhdelle huoneen sivuista oli laitettu kaksi pinnasänkyä joissa Edith ja Filip viettivätkin suurimman osan vauva-ajastaan.

Koska Malin ei onnekseen ollut enää raskaana, eikä hänellä enää ollut isoa vauvamahaa tiellä, hän pystyi helposti siivoamaan pöntön jonka hän itse oli aikoinaan oksennuksillaan sotkenut.
"Yh, miksei vaikka Marty voisi hoitaa tätä hommaa. Minunhan pitäisi nytkin olla hoitamassa lapsia..". Tekosyitä Malin, tekosyitä!

Linus ei ollut sellainen lapsi, jonka saattoi vain laittaa sänkyyn ja sitten lapsi nukkuisi. Ei, Linus ei todellakaan ollut sellainen. Tämä herra oli itsepäisempi ja raivokkaampi tapaus, oikea erikoistapaus muiden joukossa. Ei, sekään ei kyllä ollut totta. Linuksen kaltaisia oli maailmassa varmasti tuhansia, joten ei herra ollut mikään poikkeus - paitsi vanhemmilleen. He saivat kärsiä Linuksen itsepäisyydestä joka ikinen päivä.

Osasi tämä erikoistapauskin joskus olla kiljumatta ja silloin hän iloitsi laatuajasta jommankumman vanhempansa kanssa. Välillä pelailtiin pelejä ja joskus taas vain riehuttiin hulluja leikkejä, kuten kuvasta näkee. Oikeita turvallisuusintoilijoita nämä simini.

Esikoiselle oli tietysti opetettu kaikki mahdollinen - tai ainakin vanhemmat kovasti yrittivät opettaa - mutta kävely oli päässyt unohtumaan, joten sitä piti treenata. Pienin, horjahtelevin askelin Linus melkein oppi kävelyn salat, mutta eipä häntä enää sitten kiinnostanutkaan kävelyn opettelu. Marty oikein riemastuikin tästä, lasta kannattaakin opettaa palkit melkein punaisina..

Kaksoset saivat kumpainenkin paljon huomiota vanhemmiltaan. Yleensä Malin leikki enemmän poikansa kanssa ja Marty sitten tyttärensä. Kaksosten kanssa leikittiin, pelleiltiin, heille lässyteltiin ja muuten vain oleiltiin heidän kanssaan. Linus ei ikinä ollut saanut noin paljon huomiota vanhemmiltaan, en sitten tiedä miksi.
Jospa Malin halusi hyvittää tuhoiset raskausajan ajatuksensa näin.

Kaksosista huolimatta piti Linustakin huomioda ja samalla opettaa. Pottailua oli Linukselle joskus kauan aikasemminkin yritetty vaivalloisesti opettaa, mutta siitä mitään tullut, joten Malin päätti kokeilla nyt uudestaan. Eipä tälläkään kertaa siitä mitään valitettavasti tullut.

Malinille oli kasautunut paljon huolia ja vastuuta perheestään. Sitten oli vielä pihalla oleskelevat torakat, jotka ärsyttivät Malinia suunnattomasti.
"Ne perkuleen sontiaiset tuhoaa mun kauniin nurmikkoni ja tekee siitä ruman. Kohta kaikki karttaa talomme kaukaa..".

Vaikka Malin, Marty ja lapset tarvitsivatkin rahaa, joutui Malin muutaman kerran vastahakoisesti soittamaa töihin, että ei, hän ei tänään pääsisi töihin. Usein hän esitti kipeää, oli korkea kuume mukamas iskenyt ja kaupan päälle tuli vielä flunssakin. Aina niin hyväuskoinen pomo tietenkin antoi Malinin jäädä kotiin tervehtymään.

Hyvin pian koittikin taas juhlan aika. Oli kaksosten vuoro kasvaa reippaiksi taaperoiksi. Martyn sylissä on hieman vinksallaan oleva Filip ja Malin taas pitelee rauhallisempaa Edithiä.

Ensin ilmaan ponnahti hyvin suloisen näköiseksi paljastunut Edith. Horoskoopiksi tälle neidille tuli kaksonen ja luonne menee näin:
Sottapytty / Siisti - 4
Ujo / Menevä - 7
Laiska / Toimelias - 8
Vakava / Leikkisä - 7
Marisija / Kiltti - 6

Seuraavana olikin sitten Filipin vuoro kokea taaperoksi kasvamisen taika. Ei kovin edustava kuva hänestä, mutta myöhemmin saatte paremman. Filip ei ole kaksonen kuten siskonsa, vaan jousimies. Tosin luonne on hyvinkin samanlainen:
Sottapytty / Siisti - 4
Ujo / Menevä - 4
Laiska / Toimelias - 8
Vakava / Leikkisä - 6
Marisija / Kiltti - 6

Kaikkien yllätykseksi vietettiin samana iltana myös toiset synttärit, nimittäin Linuksen oli aika venähtää vähän isompiin mittoihin. Isin sylistä oli turvallista puhaltaa kuumat kynttilät sammuksiin, tosin puhaltaminen ei ollutkaan sitten yhtä helppoa, mutta selvittiin siitä kumminkin.

Oikein suloinen lapsukainen Linuksesta kuoriutuikin. Ja tuo sininen ankkayökkäri oikein kruunaa kaiken. No, ehkäpä yöpuku kuitenkin menee pikaisesti vaihtoon.

Edithille ja Filipille oli synttäreiden kunniaksi hommattu puuhapöytä, jotta he voisivat sen ääressä puuhailla aina kun vanhemmat eivät ehtisi heitä vahtimaan. Linus oli ensimmäisenä tämän pöydän huomannut ja hän testasikin sitä siltä istumalta. Synttärikakkukaan ei enää tämän pöydän huomaamisen jälkeen poikaa kiinnostanut.

Malin ja Marty olivat salaa toivoneet, että nämä kaksi olisivat helpompia taaperoina kuin Linus oli, mutta Filip ja Edith paljastuivat vielä pahemmiksi. Heillä oli aina nälkä, vessahätä, nukkumisen tarve ja tylsyys vaivasi - ja kaikki aina samaan aikaan. Aamuisin herättiinkiin kauniiseen kuorokiljuntaan, joka kuului viereisestä huoneesta. Linus onneksi sai nukkua rauhassa, sillä hänen huoneensa oli hieman kauempana.

Kauhukakaroiden vaipan vaihto onneksi sujui aina ongelmitta, mutta Malin jätti sen mielellään miehensä tehtäväksi.
"Minä siivoan, kokkaan ja hoidan enemmän lapsia kuin sinä, joten SINÄ saat hoitaa vaipan vaihdoin. Äläkä väitä vastaan", Malin oli sanonut tiukasti ja Marty tietenkin suostui. Ihme mies tuo Marty.

Kuitenkin, vanhempien onneksi kaksoset leikkivät usein kaksistaan puuhapöydän äärellä. Molemmat tuntuivat olevan hyvin lahjakkaita piirtämisen suhteen, usein kuvista tunnisti selvästi hevosen tai koiran. Ja työt laitettiin tietysti kaksosten huoneen seinille.

Filip oli kokenut pienen muodonmuutoksen tässä välissä. Hiukset leikattiin samanlaisiksi kuin Linuksen hiukset, Filip kun halusi välttämättä samanlaiset kuin isoveljellään. Aika samannäköinen oli Filip taaperona. Edithin hiustentyyli pysyi samanlaisena, sitä ei muuteltu mitenkään.

Linus oli lapseksi tultuaan paljastunut oikeaksi siivousintoilijaksi. Usein hän siivosi vessanpönttöä ja suihkua, koska ne olivat hänen mielestään tärkeimmät siivottavat.
"Enkä minä todellakaan halua käydä suihkussa, joka on ihan vihreä!" Linus oli kertonut äidilleen, joka oli kysynyt miksi Linus siivosi vessaa noin innoissaan.

Vessassa tuntui muukin perhe viihtyvän, tai ainakin Malin ja kaksoset. Filip ja Edith kun tuntuivat olevan kovinkin riippuvaisia äidistään ja seurasivatkin häntä joka paikkaan, myös vessaan. Ei Malin siitä yleensä välittänyt, mutta joskus se kyllä ärsytti häntä.

Vessan lisäksi Linus siivosi myös usein keittiötä, tai ainakin puhdisti astioita ja vei roskat roskiin. Myös haisevat tuttipullot saivat kyytiä, kun Linus intoutui siivoamaan.

Malin oli ostanut kaksosille syöttötuolit, jotta heidän syöttämisensä olisi helpompaa eikä tuttipulloja lojuisi pitkin kotia. Edith ei kuitenkaan kovin ilahtunut tästä uudesta ostoksesta, vaan protestoi kovasti sitä, että hän joutui vangituksi syöttötuoliin.

Protestointi syöttötuolia vastaan otti kovasti Edithin voimille ja kun hän oli vielä valmiiksi erittäin väsynyt, hän nukahtikin keskelle keittiön lattiaa. Malin kuitenkin kantoi tyttärensä pinnasänkyyn nukkumaan.
Kantaessaan pientä, suloista tytärtään Malin tuli ajatelleeksi mahdollisuutta saada vielä yksi lapsi. "Apua, mikä minuun oikein on mennyt? Juurihan vasta vihasin koko raskautta ja nyt, kun sain kaksoset, haluan vielä lisää lapsia. Pakko minussa on jotain vikaa olla..", Malin valitteli itselleen.

Toisen lapsen nukkuessa, oli Malinilla hyvin aikaa esimerkiksi pestä Filip. Yleensä temperamenttinen Filip ei tällä pesukerralla ollut ollenkaan vihainen, vaan antoi äitinsä kaikessa rauhassa pestä hänet.

Pian koitti Linukselle erikoinen aamu - oli hänen ensimmäinen koulupäivänsä. Hän oli äitinsä neuvojen mukaan lukenet ennen koulun alkua paljon erilaisia kirjoja. Kouluun päästyään Linus oli kumminkin niin paljon ihmetellyt kaikkea sitä hälinää ja ihmismäärää ja oli jännityksissään unohtanut kaiken lukemansa ja todistus näyttikin sitten C+.
No, jospa huomenna se olisi vähän erilainen.

Linus halusi olla kymkpin oppilas ja siihen hän tähtäsi tekemällä huolellisesti läksynsä ja lukemalla paljon oppikirjoja. Kyllä se kymppi sieltä vielä joskus tulee!

Muutama päivä perheessä eleltiin rauhassa, kaksoset eivät itkeneet niin paljon kuin yleensä ja Linus luki huoneessaan kiltisti läksyjään. Marty yritti ahkerasti kohota urallaan ja Malin hoiti lapsia kotona. Kunnes sitten eräänä iltapäivänän Malinin maha pompahti taas kerran raskauden merkiksi. Tällä kertaa Malinin valtasi ilo - vielä yksi lapsi, ja sitten lapsiluku olisi täynnä. Neljä lasta olisi heille juuri sopiva määrä.

Marty huomasi Malinin uuden raskauden heti ja juttelikin masulle taas tavalliseen tapaansa. Hän ei kuitenkaan halunnut jättää vanhempia lapsiaan huomiotta, joten kaksosista juuri herännyt Edith saikin nyt epätavallisen paljon huomiota isältään.

Edellisistä raskauksista tuttu suunnaton näläntunne palasi taas viimeisimmän raskauden mukana. Tällä kertaa ruokaa tuntui menevän suuhun jopa enemmän kuin ennen.
"Toivottavasti tämä näläntunne ei kerro mitään lapsien määrästä.. Haluan yhden ja sillä selvä!"

Raskaus toi mukanaan myös tylsyyden ja Malin ei ollut kovinkaan pirteä. Monta kertaa päivässä hän raahautui pieneen olohuoneeseen katselemaan televisiosta lasten videoita, surffailemaan kanavilla ja nauramaan komedioille. Nuo harrastukset piristivätkin Malinia vähän, mutta ei hän silti kovin nauravainen ollut.

Linuksen kannalta Malinin raskaus ei ollut hyvä juttu. Yleensä Malin oli tehnyt perheelle ruoan, mutta nyt raskauden uuvuttamana Malin ei yleensä ruokaa jaksanut tehdä.
Linus joutuikin nälässä turvautumaan sipseihin ja kekseihin, joita sai helposti jääkaapista.

Ihastellaan tässä välissä Edithin söpöyttä. Pikkuneitiä ei paljon äitinsä raskaus haitannut - eihän Edith edes tajunnu miksi äiti oli noin väsynyt eikä kiinnittänyt häneen niin paljon huomiota kuin yleensä. Pinnasängyssä riitti kyllä tekemistä, Filip harrasti nenänsä kaivamista ja Edith keinui ja riehui itselleen naureskellen.

Vaikka raskaus vaatikin veronsa, Malin ymmärsi kuitenkin opettaa lapsiaan - tai ainakin hän valmisti heille mahtimaitoa, jotta opettaminen olisi helpompaa.

Marty hoitikin sitten itse opettamisen Malinin valmistamien mahtimaitojen avulla. Isä oli opettanut kaksosille melkeinpä kaiken pottailusta alkaen. Käveylikin tuntui Edithiltä sujuvan mainiosti isän (ja mahtimaidon) avustuksella.

Syöttötuoli jakoi kaksosten kesken erilaisia mielipiteitä. Edith ei siinä suostunut istumaan saati syömään, kun taas Filip suorastaan rakasti sitä ja olisi aina halunnut vain istua siinä ja katsella keittiön tapahtumia.

Linus oli saanut lukea oman huoneensa rauhassa paljon oppikirjoja ja tehdä läksyt ilman ylimääräistä hälinää ja se tuottikin tulosta koulussa ja se näkyi todistuksessakin. Nyt arvosana oli noussut jo kirjaimeen B, eli sehän on jo melkein A !

Edithillä oli vielä pitkä aika ekaluokan aloittamiseen, mutta puhuminen olisi silti hyvä osata ennen tuohon laitokseen menemistä. Isänsä avustuksella ja tällä kertaa ilman mahtimaitoa Edith oppikin puhumisen taidon ja ensimmäinen sana oli nallekarhu.

Kerran koulun jälkeen Linus oli tuonut koulusta kaverin kotiinsa. Punatukkaisen tytön kanssa Linus tuli vallan mainiosti toimeen, mutta katsottuaan hetken televisiosta kissasarjaa alkoivat he tylsistyä, joten Linus passittikin tytön kotiinsa. Tuolla tavalla Linus ei kyllä ikinä tule saamaan tyttöystävää.

Yhtenä yönä naapurustossa kävi todella kova tuuli ja satoi. Lopulta alkoi tietysti ukkostaa ja Malinin ja Martyn epäonneksi salama iski heidän pihakoivuunsa. Se roimahtikin nätisti tuleen ja Marty hädissään soitti palokunnan paikalle, mutta tulenpoikanen oli jo ehtinyt sammua palokunnan tullessa, joten heille rapsahtikin komeat sakot "palokunnan häirinnästä"..

Rankan rajuilman jälkeisenä aamuna Malinin lapsi ilmoiteli taas itsestään. Mahan suureminen herätti Linuksenkin, mutta Malin ei esikoistaan huomannut, vaan ihmetteli suuresta mahansa kokoa.
"Onko se muka aina ollut näin iso?". Voi Malin, kyllä se on ollut aina noin iso.

Perheen lapset kokoontuivat usein iltaisin Linuksen huoneeseen leikkimään, koska suurin osa leluista sijaitsi siellä.
Tai no, Linus teki yleensä läksyjä, mutta kaksoset puuhasivat kumpikin omia juttujaan ja leikkivät keskenään. Joskus tämä järjestely aiheutti Linukselle suurta ärsytystä, koska kun hän halusi mennä nukkumaan, kaksoset halusivat tietysti vielä jatkaa leikkejään.

Linuksen onneksi kakaoset eivät ainakaan taaperoina enää häiritsisi hänen uniaan, sillä synttärit olivat taas saapuneet Eskildseneille. Vieraita ei oltu kutsuttu, ainoana vieraana oli vain Linus. Perinteinen sukupuolijako oli taas käytössä - Edith äitinsä sylissä ja Filip isänsä. Tosin Filipiä ei näyttänyt kynttilöiden puhaltaminen kiinnostaa, vaan hän halusi heti päästä käsiksi kakkuun!

Ensin kaksosista pongahti ilmaan Edith. Maahan laskeutuessaan hänestä paljastuikin ihan nätti tyttö. Huulet näyttävät hieman paksuilta, tai ainakin tuo alahuuli. Tytöllä ei sitten todellakaan ole ikihymyä, sattuipa vain hymyilemään kuvassa.

Heti perään kasvoikin sitten Filip. Hänellä nuo huulet näyttävät olevan vähän kaposemmat, mutta hänelläkään ei siis ole tuota ikihymyä. Filipillä näyttäisi olevan jotenkin hieman kapeampi pää kuin Edithillä. Kummatkin voisivat hyvinkin olla perijöitä, Linusta lukuunottamatta. No, katsoo sitten mitä heistät paljastuu sitten isompina.

Kun kaksoset olivat vielä olleet taaperoita, he eivät käyneet vessassa, koska heillä oli tietysti vaipat. Nyt, kun vaipat olivat lähteneet ja kaksoset olivat kasvaneet vähän isommiksi, tuli vessan suhteen ongelmia. Vessoja oli vain yksi Eskildsenien talossa ja siellä tuntui koko ajan olevan ruuhkaa. Filip-parka tuntui menevän kovinkin itkuiseksi siitä, ettei päässyt vessaan peseytymään.

Seuraavana yönä alkoikin Malinin kolmas synnytys. Tällä kertaa Malinin vieressä oli nukkunut Edith, joka tuntui hermostuvan kovasti siitä, että hänen äitinsä alkoi huutaa ja kirkua keskellä yötä - herättäen samalla Edithin ja muut talon asukkaat. Martykin ryntäsi makuuhuoneeseen sekopäisesti käsiään heilutellen. "Nyt lopetat sen käsien heiluttelun ja tuot minulle vaikka vettä ja pyyhkeitä!" Malin tuntui aina muuttuvan vihaiseksi juuri Martylle synnytyksen aikana.

Malinin neljäs lapsi oli työn ja tuskan takana, mutta lopulta pienokainen näki päivänvalon - tosin sitä ei nyt keskellä yötä ollut, mutta sanotaan että hän näki iltahämärän. Tämä isänsä silmät ja hiukset omistava kuopus oli tyttö, ja se nimettiin Esteriksi.

Mutta mahasta tulikin vielä toinenkin lapsi. Äitinsä ihonvärin, mutta muuten isänsä perimät saanut pötkylä oli tällä kertaa poika ja hän sai nimekseen Noah.
"Nyt minulla on jo kaksi lasta! Niitähän piti tulla vain yksi, tai no, ainakin halusin vain yhden.. Miten pärjään taas kaksosten kanssa!" Malin oli todellakin huolissaan tästä lapsimäärästä, olihan lapsia jo viisi ja rahaa ei ollut yhtään ylimääräistä.

Mutta ei, vielä mahasta putkahti yksi lapsi maailmaan lisää. Tällä tuoreimmalla tulokkaalla näytti olevan isänsä tumma iho, mutta ihme kyllä äitinsä kirkkaansiniset säihkysilmät ja isänsä hiustenväri. Tällä hetkelle perheen nuorin lapsi nimettiin Felixiksi.
"Kuusi lasta. Sehän on todella iso luku. En todellakaan pärjää edes kaksosten kanssa - miten pärjäisin kolmosten kanssa!"
Kyllä sinä Malin pärjäät. Toivottavasti.

Kolmosten syntymän jälkeen Malin oli muuttunut epätavallisen ärtyisäksi ja hän tiuski koko ajan kaikille. Edithkin sai kuulla osansa äitinsä tiuskimisesta, kun Malin valitti hänelle kovaan ääneen siitä, miksi Edithin täytyi juuri nyt käydä vessassa, kun äidillä oli nyt kova vessahätä.

Edith onneksi unohti pian äitinsä tiuskimiset ja hän päättikin tehdä veljensä läksyjä.
"Minusta tulee presidentti ja sitten rakennan isälle ja äidille lisää vessoja!" Edithillä oli suuret unelmat itsestään, joten hän oli varma, että kun hän teki edes jonkun läksyjä, hänestä tulisi vielä presidentti.

Luututessaan kaksosten huoneen lattialle ilmestyneitä lätäköitä, Malinia vaivasi huono omatunto.
"Mitä minä nyt niin menin Edithille raivoamaan. Eihän se hänen syynsä ollut, että olin juuri synnyttänyt ja olin ärtyisä. Voi ei, olen ihan kamala äiti. Miten Marty voi edes rakastaa minua.. Vai rakastaako hän?"

 

Näihin tunnelmiin jäi siis kolmas osa. Kommenttia olisi yhä kiva saada, rakentavaakin jos joku keksisi jotakin.
Ensi osasta minulla ei ole mitään tietoa, minkälainen siitä tulee. Voisin jotakin juonenpoikasta kehitellä, mutta katsoo sitten myöhemmin ! :)
Hyvää kesää kaikille lukijoille!